Rouva R:n hieman erilainen vertailukuva

Mietin tässä pari päivää näiden kuvaparien julkaisemista tai julkaisematta jättämistä. Tänään kuitenkin päädyin siihen tulokseen, että kerta tälle linjalle on lähdetty niin täräytetään vain eetteriin!

Ensin vakavamielinen varoitus. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa - nämä todistavat, että herkuttelu on maistunut ja suurin osa on kertynyt keskivartaloon. Joten jos mahamakkarat kauhistuttaa, jätä lukeminen tähän. :)

Kuvista vielä sen verran, että oikeanpuolimmainen kuva on otettu helmikuun 5. päivä. Vastaavasti vasemmanpuolimmainen kuva on otettu toukokuun 5. päivä. Eli eroa kuvien välillä on tasan kolme kuukautta. Molemmissa kuvissa on samat farkut, jotka ovat olleet viimeksi käytössä.. Aivan liian kauan sitten. Eihän ne vieläkään ole imartelevimmat mahdolliset ylhäältä, mutta kaikki napit ja vetskari menivät kiinni ilman väkivaltaa tai apukäsiä.

Vaatteet ovat kyllä oivallinen, ja ennen kaikkea rehellinen mittari tässä projektissa. Näiden farkkujen lisäksi sovittelin muitakin pienempiä vaatteita, ja moni saikin siirtyä takaisin käyttöön. Vastaavasti taas olen saanut siirrellä liian isoksi käyneitä vaatteita myytävien/kierrätettävien/tuhottavien kassiin. Nostaa kummasti motivaatiota! Painon suhteen tässä on kärsitty aavistuksen jumittamisesta. Puntari näyttää itsepintaisesti noin 77,5 kiloa - en jaksa asiasta stressailla, vaikka edelleenkin otan aamupainon päivittäin.

 

Testissä Color4caren alusvaatteet

Jälleen on ilmassa tuotearvostelun makua, sillä sain Color4care -nettikaupasta testiin alusvaatteita. Haluan edelleen muistuttaa, että vaikka tuotteet on saatu testiin ovat mielipiteeni omia. En myöskään hyödy tekstissä olevien linkkien klikkailusta mitenkään. :)

Verkkokaupan alusvaatevalikoima osoittautui laajaksi, joten pientä valinnanvaikeuttakin oli, kun valitsin tuotteita testattavaksi. Päädyin kuitenkin seuraaviin tuotteisiin:

Bambutoppi, irrotettavilla toppauksilla. Kuva: Color4care

Saumattomat bambualkkarit. Kuva: Color4care

Suora linkki toppiin löytyy tästä ja linkki alkkareihin taas tästä. Bambu on minulle entuudestaan tuttu ainoastaan sukissa - mutta niiden perusteella osasin odottaa näiltä tuotteilta paljon. Paketti saapui jälleen nopeasti, muistaakseni kolmen päivän kuluessa. Molemmat tilasin L-kokoisena, ja tuotteet vastasivat hyvin kokoaan. Molemmat joustavat, joten L-kokokin menee minua pienemmälle tai isommallekin.

Olen ehtinyt testailla alusvaatteita niin arkikäytössä, kuin myös salikäytössä. Arkikäytössä nämä tuntuivat "tavallisen mukavilta" päällä - näiden hiostamatonta ominaisuutta osaa varmasti arvostaa aivan uudella tavalla, mikäli joskus saadaan hellettä. Salikäytössä puolestaan ihastuin näihin kovin paljon! Toppi hakkaa 6-0 paritkin urheiluliivit, jotka laatikosta löytyvät. Topin toppaus on mielestäni varsin maltillinen, joten ilman toppauksia en ole hernepussieni kanssa heilunut. :) Täytyy myöntää, että nämä alkkarit olivat minulle uusi tuttavuus saumattomuudellaan. Ja voi kettu miten on kätevää, erityisesti salilla! Istuu kivasti, ei rullaudu eikä tarvitse miettiä, että onko alkkarit hyvin tiukkojen treenihousujen alla - tätä lisää ehdottomasti. Mieli karkaa kovasti taas kesää kohti, mutta näittehän on pakko olla vähintään yhtä loistavat (trikoo)mekkojen kanssa, eikös niin? Kokemuksieni perusteella voisin myös kuvitella näiden toimivan mainiosti työvaatteiden alla. Molemmat kestävät 40-asteisen konepesun, ensimmäisen pesun jälkeen molemmat ehkä kutistuivat ihan ministi (tai sitten olin vaan syönyt vähän paremmin), muutoin en ole huomannut mitään muutoksia jatkuvasta pesusta huolimatta. Mikäli tämä yhtään herätti kiinnostusta, niin voin lämpimästi suositella klikkaamaan verkkokauppaan. Tässä vielä suora linkki alusvaatteet -osastolle. :)

Elämää sokerinhuuruisen pääsiäisen jälkeen

Tervehdys!

Taas aika mennyt aivan käsittämätöntä vauhtia eteenpäin, ja huhtikuu alkaa olla kohta lopuillaan. Täällä elämäntaparemppa on jatkunut tasaisen tappavaa tahtia. Ennen pääsiäistä vaa'alla nähtiin jo lukema 77,6 kiloa, mikä tarkoitti 11,1 pudotettua kiloa. Pääsiäinen kuitenkin löi kapuloita rattaisiin kutakuinkin kilon verran. Nyt niitä on taas sulateltu puputtamalla salaattia ja reippailemalla salilla.

Hyvinvoinnin teemakuu voi hyvin ja porskuttaa eteenpäin, loppukuusta teen vähän yhteenvetoa siitä. Kuun puoliväli on jo ylitetty kirkkaasti, eikä huhtikuun vertailukuvia ole vielä napsittu.  Nyt kuitenkin työvuorolistat näyttävät siltä, että saatamme herra R:n kanssa kohdata muuallakin kuin kotiovella - joten kuvia tulossa mahdollisimman pian! Itse ainakin odotan niitä, kun parina päivänä tuntunut todella vahvasti siltä, että peiliin katsoessa ei millään usko pudotettua kilomäärää todeksi. Oikein kenkkumaisena päivänä on tuntunut siltä, että painoa on tullut ainakin kymppi lisää. Tässäpä lyhyesti meidän kuulumisia, mitenkäs muilla kevät sujuu? :)

Rouva R:n huhtikuun mittaustulokset

Jälleen on taas se aika kuukaudesta, kun kaivelen mittanauhaa esiin ja raapustelen postausta aiheesta. Mittauspäivä oli 2.4. (koska aprillipäivänä otettuja mittoja ette ois kuitenkaan uskonut :D). Tällä kertaa tulokset olivat seuraavanlaiset:

                                          1.2.17             1.3.2017        2.4.17          muutos yhteensä

Käsivarsi, oikea              34,50                33,50            33,00             -1,5cm
Käsivarsi, vasen             34,00                33,00            33,00             -1,0cm  
Rinta                                106                    98,5              97,00             -9,0cm    
Vyötärö                            105                    96,5              93,50             -11,5cm
Vatsa, levein kohta         114                    107              103,00            -11,0cm
Lantio, levein kohta        110                    107              105,00            -5,0cm
Reisi, oikea                      67                      63                 61,00             -6,0cm
Reisi, vasen                     65,50                62                 62,00             -3,5cm

Pohje, oikea                    42,50                 41                 41,00             -1,5cm
Pohje, vasen                   42                      41,5              41,00             -1,0cm

Kadotettujen senttien yhteissumma on tällä hetkellä 51 senttiä! Vaikka edellinen viikko olikin reissusta johtuen täynnä houkutuksia ja pienen pieniä herkutteluja (mm. kaikki ruokailut noutopöydästä, kylmää valkkaria, jälkiruokia..) näytti puntari ystävällisesti lukemaa 79,1kg, eli painoa on pudonnut 9,6 kiloa! Ensimmäinen kymppi odottelee siis muutaman hassun satagrammasen päässä. 

Maaliskuussa osallistuin HeiLauta elämää -blogin haasteeseen, jonka teemana oli maha maaliskuu. Harjoituksista tein 12/16, eli hiukan jäätiin tavoitteesta. Aktiivisuuttani valvovan Polarin rannekkeen piti tavoitteen mukaan näyttää joka päivä yli 100 prosenttia aktiivisuuden osalta. Siitäkin jäätiin niukasti, sillä maaliskuun keskiarvo näyttää 96 prosenttia. Huhtikuussa jatketaan samoilla linjoilla tavotteiden suhteen. Eli arkiaktiivisuus mahdollisimman ylös ja HeiLauta elämää -blogissa oli tälle kuukaudelle hyvänolon huhtikuu -haaste, jossa ehdottomasti haluan olla mukana. :)

Mitenkäs teillä on pyörähtänyt huhtikuu käyntiin?

Kokeileva keittiö osa 3: kukkakaalipitsa

Lauantaina päätimme jälleen kokeilla uutta keittiön puolella, ja haluamme jakaa tämän hyväksi testatun ohjeen nyt myös teidän lukijoiden kanssa. :) Tätä postausta ei ole tehty yhteistyössä minkään tahon kanssa, ja linkit ovat vain teitä varten.

Vuorossa on jälleen kasvisruokaa, mutta tästä voi helposti tuunata oman maun mukaisen, sillä ruokalistalla on pitsaa.. Ei kuitenkaan ihan sillä perinteisellä tyylillä. Alkuperäinen resepti tähän kukkakaalipohjaiseen pitsaan löytyy Valion sivuilta. 

Teimme pizzan lähes ohjeen mukaan, ja ainesosaluettelo on seuraavanlainen:

POHJA
	1  pieni  (300 g)	kukkakaali
	1  pussi  (150 g)	Valio TexMex juustoraastetta
	½  tl	suolaa
	1	muna
PÄÄLLE
	1	punainen paprika
	1	sipuli
	3	valkosipulin kynttä
	½  dl  (50 g)	tomaattipyreetä
	1  tlk  (400 g)	paseerattua tomaattia
	2  tl	sokeria
	½  tl	suolaa
		mustapippuria myllystä
	1  pussi  (150 g)	Valio TexMex juustoraastetta

Valmistusohje näyttää seuraavanlaiselta:

• Hienonna kukkakaali muruksi tehosekoittimen leikkuuterällä tai veitsellä.
• Sekoita pohjan ainekset. Painele seos leivinpaperille uunipellille, seoksesta saat 2 pyöreää pizzaa tai yhden uunipellin kokoisen pohjan. Esipaista uunin alaosassa 250 asteessa 10 min.
• Kuori sipulit. Hienonna ne ja paprika. Kuullota pannulla Oivariini rasvassa. Lisää tomaattipyree, anna kuullottua.
• Lisää paseerattu tomaatti ja mausteet. Anna kiehua miedolla lämmöllä n. 5 min.
• Lisää kastike esipaistetun pohjan päälle. Ripottele pinnalle juustoraaste.

• Paista vielä uunin keskiosassa 250 asteessa 15 min.

Pizza oli nopea ja helppo tehdä, ainoa poikkeama reseptiin oli se, että korvasimme jälleen sipulin punasipulilla. Valion TexMex-juusto oli uusi tuttavuus, mutta se osoittautui varsin hyväksi tuttavuudeksi! Pizza ilman voimakkaan juuston antamaa makua olisi voinut jäädä vähän köykäiseksi.

Ja koska tämä on edelleen elämäntaparemppablogi, niin lisätäänpäs vielä ruuan ravintoarvot:

100g pizzaa on energiaa 108kcal

Hiilari 4g

Proteiini 7g

Rasva 7g

Ravintokuitu 2g

Kalsium 191mg

Vaikka lopputulos muistutti jotain pizzan ja lasagnen välimuotoa (täytettä oli vähän tuhdisti pohjan kokoon nähden), niin maun puolesta ruoka maistui molemmille, eikä pohjasta olisi välttämättä huomannut sen sisältämää kukkakaalta, ellei siitä olisi tiennyt. Tulemme ehdottomasti jatkossa huijaamaan pizzannälkää tällä reseptillä! Tiivistettynä voisi sanoa, että 5/5.

Heräsikö mielenkiinto kokeilla, tai onko tämä jo ihan tuttua juttua? :)

Loppuun vielä sellainen juttu, että blogi on talvilomalla seuraavan viikon, palataan ensi kerralla maaliskuun yhteenvedon - ja ehkä myös tuoreiden mittaustulosten merkeissä. Mukavaa viikkoa kaikille! <3 

Mikä hel..tin fibromyalgia?

Muutamassa aiemmassa postauksessa on jo sivuttu fibromyalgiaa, ja olen pyöritellyt kahdenlaista postausta luonnoksissa - mikä fibro on ja mitä se tarkoittaa elämäntaparempan kannalta. Nyt ensimmäisenä yritän päästää teidät hetkeksi fibropotilaan kenkiin. :)

Puolivahingossa törmäsin fibromyalgikon kirjeeseen, joka on kiertänyt ympäri Internetin ihmeellistä maailmaa. Tekstin alkuperä jää tuntemattomaksi, mutta sisällöltään se on mitä mainioin kertomaan tästä riesasta.

Tämä kirje perustuu maailmanlaajuiseen kommunikaatioon fibromyalgiaa sairastavien naisten ja miesten kesken. Siinä ei kuvata ketään tiettyä yksilöä 10 miljoonan fibromyalgikon joukosta, mutta se saattaa silti auttaa tervettä lähimmäistä ymmärtämää, kuinka musertava tämä sairaus voi olla. – Ethän suhtaudu näihin ihmisiin ja heidän kipuihinsa liian kevyesti! Et varmasti haluaisi viettää päivääkään heidän kengissään – tai heidän ruumiissaan.Ehkä sinä synnyit tähän maailmaan tervein geenein varustettuna. Saatat olettaa tuntevasi minut, mutta todellisuudessa et voi ymmärtää minua. En ollut yhtä onnekas. Minun perimässäni on alttius mm. krooniselle kivulle, uupumukselle ja muistihäiriöille. Vuosia kestäneen merkillisen oireilun ja kipuilun, lääkäreillä ja tutkimuksissa kiertämisen jälkeen sain vihdoin diagnoosin: minulla on fibromyalgia (FMS).

Mitä toivoisin Sinun tietävän fibromyalgiasta:

1. Fibromyalgia ei ole vasta äskettäin löydetty sairaus. Itse asiassa se ei edes ole sinänsä sairaus, vaan oireyhtymä, josta on tehty havaintoja jo 1800-luvulla. Edinburgin yliopistollisen sairaalan kirurgi William Balfour kuvasi fibromyalgian oireet v. 1815. Vuosikausia sitä pidettiin kroonisena reumatautina, lihassairautena ja pehmytkudosreumana (myalgia, fibrositis). Syndrooman syntymekanismia ei tunneta, mutta sen sijaan tunnistetaan sen erityispiirteet ja oireet, jotka potilaan epäonneksi esiintyvät yhdessä. (Oireyhtymiä ovat myös esim. nivelreuma ja lupus (SLE). Reumatauteihin FMS luetaan mm. levossa esiintyvän kivun, leposäryn, takia.

2. Fibromyalgiaan liittyvät fyysiset ja emotionaaliset oireet eivät ole alkuperältään psyykkisiä. Tämä tauti ei ole ”korvien välissä”. Vuonna 1987 fibromyalgia tunnistettiin (USA:ssa ensimmäisenä) fyysiseksi sairaudeksi, joka voi aiheuttaa huomattavaa suorituskyvyn alenemista. (Nykyään FMS luetaan USA:ssa immunologisiin sairaustiloihin. Samoin on pystytty todentamaan tieteellisin menetelmin fibromyalgikon kivuntuntemus ja on myös opittu myöntämään, että vaikea-asteisena ja laajaoireisena esiintyessään FMS on vammauttava).

3. Tähän oireyhtymään voi sairastua yhtä hyvin urheilullinen atleetti kuin laiska sohvaperuna. FMS voi alentaa toimintakykyä niin, että selviytyminen jokapäiväisistä tavallisistakin rutiineista käy vaikeaksi tai ylivoimaiseksi.

Mitä toivoisin Sinun tietävän minusta

1. Minun kipuni – Kivut joita koen eivät ole Sinun kipujasi. Ne eivät aiheudu tulehduksista. Sinun lääkkeittesi ottaminen ei auttaisi minua. Nämä kivut eivät ole lääkittävissä eikä niitä voi ravistaa pois tahdonvoimalla. Kipu ei edes välttämättä pysy samassa paikassa jatkuvasti. Tänään minulla on kipua olkapäässäni, mutta huomenna se saattaa ilmetä jaloissa. Joskus se poistuu hetkeksi. Nykyään katsotaan, että tämä kipu syntyy vääränlaisista signaaleista, jotka kulkevat aivoihini. Niiden taustalla saattaa olla nukkumiseni - minun uneni ei tuota hormonia, jota sinun unesi tuottaa ja jota tarvitaan kaikkialla kehon normaaleissa toiminnoissa. sitä on vaikea käsittää, mutta näin se on.

2. Minun uupumukseni – En ole pelkästään väsynyt. Olen uupunut näännyksiin saakka. Vaikka haluaisin harrastaa liikuntaa ja olla fyysisesti aktiivinen, en ehkä pysty siihen. Älä ota henkilökohtaisesti, kun en neuvojesi mukaan lähde uimaan tai kuntosalille. Ehkä näit minut eilen, kun olin ostoksilla. Saattaa olla, että tänään maksan siitä kovilla kivuilla enkä pystykään lähtemään kanssasi lenkille. Ei siksi, etten tahtoisi – rasitin vain taas lihaksiani yli niiden sietokyvyn.

3. Muistihäiriöni – Ne meistä fibromyalgikoista, joilla on tämä oire kutsuvat sitä fibrosumuksi (fibrofog). Vaikka en juuri nyt löydä nimeäsi, tunnistan toki sinut. Sanat ja tavarat saattavat olla hukassa tai unohdan sen minkä lupasin vain hetki sitten. Muistuta minua, kun olen taas unohtanut, mitä eilen kerroit. En tee tätä tahallani. Muistini ei ole valikoiva eikä unohtelu liity ikääni. Taustalla on kyse unen laadusta. Terve uni tarvitaan myös muistamiseen. On päiviä, jolloin lähimuistini tuntuu olevan täysin tukossa.

4. Kömpelyyteni – Voit ihmetellä, kun jonain päivänä saatan liikkua reippaastikin, mutta seuraavana törmäilen tai liikun vaivalloisesti. Minulla ei ole sellaista lihasten hallintaa kuin sinulla. Yhtä hyvin paikallaan olo kuin lihasten yksipuolinen rasitus pahentaa oireitani. Jos tulet takanani portaissa, koeta olla kärsivällinen. On päiviä, jolloin minun on yritettävä selvitä koko olemisestani askel askeleelta.

5. Herkkyyteni – On asioita, joita en kestä. Fibromyalgikon aistit saattavat yliherkistyä. Voin kokea kirkkaan valon, auringonpaisteen, äänekkään puheen, melun tai hajun sietämättömän tuskallisena. Valo tai kova meteli voi olla minulle aivan toisenlainen kokemus kuin sinulle, se voi laukaista minussa päänsärkykohtauksen tai paniikin.

6. Intoleranssini – Voi olla etten siedä kuumuutta, kylmyyttä tai kosteutta. Jos olen mies, saatan hikoilla rajusti. Jos olen nainen, saatan kokea kuumia aaltoja. Molemmat ovat kiusallisia. Toivon, ettet lisää hämmennystäni huomauttelemalla niistä. Lämpöjärjestelmäni ei toimi normaalisti; palelen rajusti, vaikka yritän pukeutua lämpimästi ja vaikka sinun mielestäsi on lämmintä tai miellyttävän viileää.

7. Masennukseni – Useimmat fibromyalgikot kokevat päiviä, jolloin he mieluummin jäisivät vuoteeseen tai kuolisivat pois. Jatkuva sietämätön kipuilu aiheuttaa vakavaa stressiä. Monen fibromyalgikon oireisiin liittyy depressio. Olet ehkä itsekin kokenut kipuja, mutta et minun kipujani etkä toivottomuuttani. Saattaa olla, että jonakin hetkenä myötätuntosi auttaa minua kestämään eteenpäin. Ärsyyntyminen avuttomuudestani vie päinvastaiseen suuntaan.

8. Stressini – Minun järjestelmäni ei kykene hallitsemaan stressiä, niin kuin sinun. Jos joudun luopumaan työstäni, ryhtymään osa-aikaiseksi tai käyttämään apua kodinhoidossa, se ei johdu saamattomuudesta tai laiskuudesta. Jokapäiväinen kiire ja stressi pahentaa oireitani ja voi viedä toimintakykyni kokonaan.

9. Painoni – Saatan olla lihava tai laiha. Kumpaa vain, sen ei tarvitse olla oma valintani. Ruuansulatukseen liittyvät vaikeudet ovat osa sairauttani. En tiedä miten hoitaa niitä.

10. Hoidot ja terapiat, joita tarvitsen – Saattaa olla, että kuulun niihin, jotka voivat käydä hierojalla / aromaterapiassa / lymfassa tai muussa hoidossa. Kadehtiminen on turhaa: parhaassakin tapauksessa hieronta on minulle hyvin tuskallista, vaikka sitkeästi kävisin siinä kerran viikossa. Ilman sitä tilanne voisi olla vieläkin huonompi. Hoito saattaa kuitenkin auttaa minua, vaikka ehkä vain tilapäisesti. oli myös aika, jolloin yritin kaikkea.

Hyvät hetkeni – Voi olla, että näet minut reippaana ja hymyilevänä. Kunpa voisinkin olla sellainen aina! En voi parantua, mutta joku päivä voi olla muita helpompi. Joskus voi kulua jopa viikko, joillakin jopa kuukausi, jolloin oireet ovat miedompia. Itse asiassa toive näistä hetkistä auttaa minua jaksamaan.

Kaikki kirjeessä kuvatut asiat ei mene kohdallani näin, mutta kirje onkin tarkoitettu nimenomaan hyväksi yleiskuvaukseksi. Lisää jämäkkää faktatietoa löytyy esimerkiksi Reumaliiton reuma-aapisesta. Toki kommentteihin voi jättää kysymyksiä, yritän vastailla parhaani mukaan. Ja tosiaan tässä lähitulevaisuudessa postausta fibron ja tämän elämäntaparempan yhteiselosta. :)

Onko fibro sinulle jollain tapaa tuttu, tai löytyykö lukijoista muita tästä kärsiviä?

Testissä Color4caren tukisukat

Tervehdys täältä hiljaisuuden keskeltä! Viime viikko hurahti sellaista vauhtia ohi, että tänne blogin puolelle ei ollut tarjota muuta kuin sitä hiljaisuutta. Viime viikko oli myös ensimmäinen, kun kysyttiin oikeasti sitä motivaatiota ja tahtoa viedä remppaprojektia eteenpäin. Jokaisella kauppareissulla tuntui laiskottavan, ja eines- sekä suklaahyllyt huutelivat kovasti puoleensa. Repsahduksilta kuitenkin vältyttiin. :) Paino on molemmilla laskenut edelleen, ja lauantaina rouvan aamupaino oli vihdoinkin alle 80 kiloa - tarkalleen ottaen 79,8kg. Herra puolestaan on ylittänyt komeasti ensimmäisen pudotetun 10 kilon rajan, hyvä me!

Tämän postauksen varsinainen aihe on tukisukat, jotka sain testattavaksi Color4care -nettikaupasta. Vaikka tuote on saatu testiin, on mielipide tuotteesta täysin omani ja tekstissä olevien linkkien klikkailusta en hyödy mitenkään - ne ovat vain teitä lukijoita varten. :)

Tukisukat olivat minulle tuotteena uusi tuttavuus, ja ensimmäinen mielikuva oli ankeat ja rumat sukat, joita käyttävät vain mummot. Tämä mielikuva joutui romukoppaan heti, kun avasin Color4caren nettisivut! Tukisukkienkin kohdalla valikoima oli runsas, ja täynnä toinen toista hienompia ja värikkäämpiä kuoseja. Tukisukat löytyvät helposti tämän linkin takaa. Aikani sivuja selailtuani päätin valita raidallisen kuosin, joka kantaa nimeä mausteinen. Laitoin tilauksen menemään sunnuntaina ja torstaina paketti oli jo postilaatikossa. 

Kuva: Color4care

Tuotteena tukisukat kiinnostivat minua siksi, että moni säännöllistä liikuntaa harrastava vannoo erilaisten tuki- tai kompressiosukkien nimeen erityisesti palautumista nopeuttavana tuotteena. Lisäksi jotkut fibromyalgiaa sairastavat kokevat, että tukisukkien käyttö arjessa helpottaa puutumisoireita. Ensimmäiseen testiin sukat joutuivat perjantaina kun kävin salilla. Tuolloin treeni oli ylävartalopainotteista, joten sen kokeilun osalta en huomannut merkittävää eroa tavallisiin sukkiin. Sukat olivat kuitenkin mukavat ja huomaamattomat jalassa, joten päätin jatkaa kokeilua.

Nakkasin sukat perjantaina pesukoneeseen (kestävät muuten jopa 60 asteen pesun, että hikoilua ei tarvitse sen vuoksi arastella), lauantaina laitoin sukat toisenlaiseen testiin. Luvassa oli päivä, joka piti sisällään pitkään autossa istumista, käveleskelyä ja vähän lisää istumista autossa. Tuolloin huomasin sukkien käytön hyödyt; jalat eivät olleet niin puutuneet puupökkelöt, mitä yleensä voisi odottaa tuollaisen päivän jälkeen! 

Kolmanteen testipäivään sukat pääsivät aiemmin tänään, kun tein salilla jalkapainotteisen treenin. Siinäkään en huomannut treenin aikana mitään eroa tavallisiin sukkiin, kuitenkin treenin jälkeen jalat tuntuivat kevyemmiltä kuin yleensä. Ehkä tämä voisi kieliä hiukan paremmasta palautumisesta? Olipa niin tai näin, niin ehdottomasti jatkan sukkien käyttöä säännöllisesti. Fibromyalgian kuntoutuskurssilta on jäänyt mieleen, että fibropotilas palautuu kaikenlaisesta rasituksesta hitaammin kuin ns. "normaali" ihminen - joten jos näin helpolla (ja nätillä) keinolla saa edes himppasen lyhennettyä sitä aikaa, niin ehdottomasti haluan sen ottaa vastaan. :) Voisi melkein sanoa, että odotan seuraavaa pahempaa leposärkyä, jolloin voin testata sukkien toimivuutta sellaisessa tilanteessa.

Mitenkäs te lukijat, oletteko testanneet tukisukkia arjessa/työssä/treenatessa? :)   

Maaliskuun vertailukuvat

Kuukausi on vierähtänyt ensimmäisistä kuvista, joita otimme tätä blogia varten. Tänään aamulla olimme jälleen jännän äärellä, ja napsimme uudet vertailukuvat. Tällä kertaa vuorossa siis hyvin kuvapainotteinen postaus. Ensimmäisenä on vuorossa herra R:n kuvat. Ajallisesti näissä on eroa siis se yksi kuukausi ja painossa viisi kiloa. 

14.2.2017 paino 137kg vs. 14.3.2017 paino 133kg

Erityisesti tässä sivusta otetussa kuvassa huomaa muutosta, hyvin on lähtenyt keskivartalo kutistumaan.

14.2.2017 paino 137kg vs. 14.3.2017 paino 133kg

Rouvan kuvia on kolme paria, ja kyllä kaikissa huomaa jonkinmoista edistystä. Vaikka ensimmäinen ajatus kuvia koneella katsoessa olikin, että näytän lihavammalta kuin ensimmäisissä kuvissa. Kuvien välillä on myös tasan kuukausi eroa, vaa'alla ero on 3,2 kiloa.

14.2.2017 paino 83,2kg vs. 14.3.2017 paino 80,0kg

Aamupaino oli tänään siis tasan 80 kiloa, joten toiveissa olisi tavata 7-alkuinen painolukema vielä tällä viikolla! 

14.2.2017 paino 83,2kg vs. 14.3.2017 paino 80,0kg

Mielestäni tässä viimeisessä kuvaparissa muutos on isoin, selkätissit ja jenkkakahvat ovat pienentyneet. Ovathan? :D 

14.2.2017 paino 83,2kg vs. 14.3.2017 paino 80,0kg

Tämmöstä vertailua tällä kertaa! Seuraavat kuvat otamme sitten puolessä välissä huhtikuuta. :)

Mikä on muuttunut?

Olimme saaneet edelliseen postaukseen kysymyksiä sopimattomasti lihava -blogin Lennulta. Ensinnäkin haluan kiittää hyvistä kysymyksistä (jotka poikivat idean tähän postaukseen), ja toiseksi yritämme tarjota mahdollisimman kattavan vastauksen niihin. :)

Olemme kuvailleet muutamalla sanalla lähtötilannetta blogin ensimmäisessä postauksessa. Eli aiemmin arkemme oli seuraavanlaista; emme harrastaneet minkäänlaista liikuntaa ja arkiaktiivisuus oli molemmilla hyvin mitätöntä. Päivän aikana jätimme väliin aivan liian monta ateriaa, mikä kostautui päivittäisellä ahmimisella/mättämisellä/herkuttelulla iltaisin. Ruokavalio koostui pääasiassa pitsoista, kebabeista, hampurilaisista, kiinalaisista, pullasta, (irto)karkeista, sipseistä ja limpparista. Eli kaikesta siitä, mistä olemme olleet yhtä poikkeusta lukuunottamatta irti viimeiset 2,5 kuukautta.

  

Tällä hetkellä ruokailujen suhteen on löytynyt paljon terveempi rytmi ja järkevät annoskoot. Tosin ateriavälien ja aamupala/lounaspainotteisen syömisen opettelussa on vielä molemmilla hiukan tekemistä. Kuitenkin aamupalasta on tullut jo sellainen juttu, että ilman sitä ei liikahdeta yhtään mihinkään. Ruokavalio on pyritty muuttamaan sellaiseksi, että sitä voi noudattaa vaikka koko loppuelämän. Eli aamulla puuroa, paljon pupunruokaa, kanaa, kalaa ja herralle lihaa. Ruokapäiväkirja -postauksia olemme julkaisseet yhden, mutta varmasti niitä tullaan tekemään myös jatkossakin. Paljon parjattuja hiilareita emme välttele liiaksi, mutta "turhat" vaaleat hiilarihötöt on karsittu pois. Kuitenkin kaikkinensa muutos ruokailuun liittyvissä asioissa on valtava, ja haluamme jälleen kerran korostaa, että rempan aikana ei ole sorruttu pussikeitto- tai muihin pikaratkaisuihin. Nälkää ei ole todellakaan tarvinnut kärsiä, enemmänkin ongelmana on se, että ruokahalua ei riitä syömään tarpeeksi. Niin kauan kun tulosta tulee, emme koekkaan tarpeelliseksi tehdä isompia rajoituksia/muutoksia/karsimisia ruokavalion suhteen. Rouva seuraa syömisiään punnitsemalla/kirjaamalla (eli syöttämällä tiedot kännykän sovellukseen), mutta ei sekään ole mikään ryppyotsainen harrastus.

Liikunnan suhteen on tapahtunut myös suuri muutos. Aiempi liikkumaton elämä on korvautunut usealla salikäynnillä viikossa. Lisäksi salin yhteydessä on mahdollisuus niin uimeseen kuin ryhmäliikuntatunneille. Olemme hyödyntäneet myös näitä mahdollisuuksia, joten liikunta on kivan monipuolista. Lisäksi ranteissamme on heilunut parin viikon ajan Polarin A360 -aktiivisuusrannekkeet, jotka ovat omiaan kannustamaan arkiaktiivisuudenkin lisääntymiseen. Molemmilla on aiempaa liikuntataustaa, joten liikkumisen iloa ei tarvinnut kovinkaan syvältä kaivella, vaan sieltä se löytyi alkukankeuden (lue: rouvan alkujännityksen) jälkeen. Salilla käymme yksin, yhdessä sekä tuttavapariskunnan kanssa. Tämä järjestely myös pyrkii ennaltaehkäisemään sitä, että ennalta suunnitelluista treeneistä ei pääse luistamaan ihan niin helpolla. :)

Paljon tässä on vielä uutuudenviehätystä ja alkuhuumaa, että kyllä ne vaikeammat päivätkin tulevat vielä eteen. Silloin voi olla kiva palata vaikka juurikin tähän postaukseen, ja miettiä, että voittaako tämä uusi vai vanha. 

Lisää motivaatiota löytyi tälläkin viikolla vaa'alta. Rouvalla alkaa 7-alkuiset luvut lähestyä uhkaavasti aamupainon ollessa 80,7 kiloa. Eli tällä hetkellä tammikuun alusta on pudonnut tasan kahdeksan kiloa! Herralla puolestaan ensimmäinen pudotettu kymppi kurkkia nurkan takaa. Paino on tällä hetkellä 133,3kg, eli pudotettuja kiloja on 9,7! Tästä on taas hyvä lähteä uuteen viikkoon!

PS: Blogimme löytyy nykyään myös blogit.fi -sivustolta, joten tervetuloa seuraamaan meidän matkaa myös sitä kautta. Myös blogimme oikeasta laidasta löytyy kuvake, jota kautta pääset klikkaamaan itsesi lukijaksi. :)

Motivaatio: ulkonäkö

Motivaatiosta kertova postaus on pyörinyt luonnoksissa jo hyvän tovin, ja sinne onkin kasautunut isompia ja pienempiä asioita, jotka motivoivat eteenpäin tässä remppaprojektissa. Listaan alkoi kertyä sen verran monia asioita, että ajattelimme jaoitella niitä useampaan postaukseen. Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään pääosin ulkonäöllisiin seikkoihin.

Ulkonäössä  tapahtuvat muutokset voisi tiivistää sanomalla, että muutos peilikuvassa motivoi. Valitettavasti oma silmä on asialle niin sokea, että tämän vuoksi tulemme napsimaan säännöllisesti vertailukuvia tämän projektin aikana. On hyvä, että teemme tätä yhdessä, ja toisessa tapahtuvat muutokset huomaa herkemmin - toki on myös bonusta, että kehuja ja kannustusta satelee puolin ja toisin. Myös toisen silmissä paremmalta näyttäminen kannustaa tsemppaamaan projektin kanssa.

Myös ihossa huomaa selvän muutoksen parempaan. Erityisesti Herra R:n akne pysyy paljon paremmin hanskassa, kun ruokapuoli ja riittävä vedenjuonti on hanskassa. Myös Rouva kovasti kuvittelee, että iho olisi paljon siloisampi ja paremman näköinen, tosin menkkafinnit on ja pysyy sitkeästi huolimatta ruokavalion muutoksesta. Toki samalla, kun tuntee ulkonäön muutoin kohenevan motivoi se myös parempaan ihonhoitoon ja ehkäpä jossain vaiheessa rouvakin jaksaa aktivoitua enemmän meikkipussin suuntaan.

Kadonneista senteistä kielivät mittanauhaakin nopeammin vaatteet. Molemmilta on saanut siirtää vaatteita "liian isoja" -säkkiin. Herralla alkaa työhousut uhkaavasti roikkumaan, ja vyöhön on saanut tehdä parikin uutta reikää. Myös löytöjen tekeminen omasta vaatekaapista on äärimmäisen palkitsevaa, kun vanhat "ei sovi" -säkin vaatteet sujahtavatkin päälle. Lisäksi rouvalla on kirpparilta löydetty motivaatiovaate hengarissa, jota on kiva sovitella välillä. Vaate on olkaimeton shortsipuku (eli ikäänkuin olkaimeton toppi ja shortsit yhdessä, selitinkö tarpeeksi hankalasti?), jossa ei ole vetskareita tahi nappeja. Pukuun pitää siis pujottautua kokonaan alakautta. Ensimmäisellä sovituskerralla puku jumahti jo puoleen väliin reittä. Nyt puvulla saa peitettyä rinnat juuri ja juuri. Kaunis näky se ei todellakaan ole, mutta jonain päivänä sen kanssa voi mennä ihmisten ilmoille. Piste. Jatkossa myös vaatekaupoissa (tai kirppiksillä) kiertelykin on kivempaa, kun voi valita sitä vähän pienempää kokoa jo nyt.

Mitkä ulkonäköön liittyvät seikat motivoivat teitä lukijoita? :)